Ajatuksia meidän yhteiskunnasta

Ihmisen tarkoitus = kuluttaa

On jännä miettiä meidän tavallisten ihmisten asemaa tässä yhteiskunnassa. On varmasti monta näkökulmaa asiaan, mutta kaikkein pohjimmiltaan olemme vain kuluttajia. Jos emme kierrättäisi rahaa kuluttamalla, ymmärtämämme maailma ei voisi toimia. Sen takia on koko talousjärjestelmän toimivuuden, yrityksien tuottavuuden sekä valtioiden toiminnan kannalta elintärkeää, että kulutuskierre pysyy loputtomana. Tämän johdosta meihin on iskostettu arvoja, toimintatapoja ja muutoinkin pyritty meidän käyttäytymistä ohjaamaan haluttuun suuntaan.

Meidän nykyinen turhamainen ajattelutapa ja käyttäytyminen ovat vain todiste jatkuvan ja armottoman televisiosta, radiosta, lehtien ja muista medioista nähdyn, kuullun ja luetun propagandan toimivuudesta. Nykyään tähän ei tietenkään käytetä sanaa propaganda, vaan puhutaan tiedotus- ja suhdetoiminnasta/PR:sta.  Ne ovat niin tehokkaita ja normaalia, että nykyään tavallinen kansalainen ei edes loukkaannu siitä, kun hänet kategorioidaan vain kuluttajaksi, ihan kuin ihmisen päätarkoitus yhteiskunnassa ja elämässä on olla tuotteiden ja palveluiden kuluttaja.

Aikoinaan me kulutettiin tarpeen vuoksi, mutta toisen maailman sodan jälkeen talouden eheyttämäksi on katsottu tehokkaaksi käyttää aikaisemmin sodankäynneissä ja muutenkin kansan hallitsemiseen käytettyä propagandaa mainostamiseen ja yrityksien tuotteiden myyntiin. Tämä meidän talouden toimivuus tarvitsee syklisen kulutuksen ja siksi tällä propagandalla on haluttu muuttaa ihmisen perustarpeet tunteellisiin haluihin ja halut himoihin sekä muutoinkin tuotteista tehdä sellaisia, että ne kestävät mahdollisimman vähän aikaa, jotta tämä syklinen kulutus olisi mahdollista.

On haluttu luoda käyttäytymismalli, että on tarve ostaa esim. uusi tuote, vaikka vanha toimii hyvin ja ajaa asiansa. Kun tämä tiedotus-, ja suhdetoiminta on tehokkaimmillaan, ajan kanssa haluista ja himoista voi tulla ihmisen omasta näkökulmasta perustarpeita ja tällainen käyttäytyminen on ihanteellista nykyiselle yhteiskunnalle. Kun talousjärjestelmämme toimivuus on täysin riippuvainen ikuisesta talouskasvusta, tullaan tavallisia ihmisiä jokaisella mahdollisella tavalla hyväksikäyttämään tämän saamiseen. Aina ihmisen hyvinvointi on toissijaista talouskasvuun saamiseen verrattuna.

Kannattaa kyllä itse miettiä, että millaisen otteen tämä iskostettu kulutuskulttuuri on sinusta saanut ja miten se vaikuttaa asenteiseesi ja käyttäytymiseesi.

Mistä meidän omakuvamme syntyy?

Olisin varmasti pesunkestävä natsi ja kuten varmasti kaikki muutkin, jos olisimme eläneet 30-luvulla Natsi-Saksan kansalaisina. Meidän on vaikea edes miettiä itsemme sellaiseen kulttuuriin ja loogisesti edes ajatella millaisia ihmisiä olisimme.  Helppohan se on suoralta kädeltä vain sanoa, että ei olisi Hitleriä rakastava ja juutalaisia vihaava rasisti natsi, mutta voin kyllä täysin varmasti väittää, että olisit ihan eri ihminen, jos olisit ikäsi elänyt siinä kulttuurissa kuin ihan missä tahansa muussakin. Vaikka olisi tuollainen, se ei tee hänestä pahaa ihmistä, sillä meidän asenteet ja arvot ovat hyvin riippuvaisia vallitsevasta yhteiskunnan asenteista ja arvoista, mitä pidetään yleisesti hyväksyttävinä ja ihanteellisina. Eli yksinkertaisesti jokainen on sen oman kulttuurinsa ja ympäristönsä tuote.

Ihmisen todellinen vapaus

On varmasti itsestään selvää, että kun väestö on sopusoinnussa ja tyytyväisiä, yhteiskunnan hallinta on paljon helpompaa sen johtajille. Meidän johtajat ja nykyisen järjestelmän puolustajat suoltavat tyhjiä puheita meidän demokratian tarjoamista vapauksista, vaikka todellisuudessa kannattaa talousjärjestelmää, mikä vangitsee ja orjuuttaa kansalaisensa tekemään töitä elantonsa eteen, uppoutumaan velkaan ja aina vaan syvempään velkaan, mikä pakottaa ihmisen olemaan todennäköisesti koko aikuiselämänsä töissä ja näin olemaan yhteiskuntakelpoinen kansalainen, mikä tekee työstä vain modernia orjuutta. Tehdään työtä palkkaa vastaan, jolla maksetaan elämisen perusedellytykset ja tästä oravanpyörästä ihminen ei voi hyppää pois.

Pohjimmiltaan tavallisen ihmisen vapaus on oikeastaan vain lompakkonsa paksuus ja tuotteiden väliltä itselleen sopiva sekä mitä organisaatiota hän päättää rikastuttaa elämällään. Väitetään, että jokaisella on mahdollisuus nousta huipulle omalla aloitteellisuudellaan, mutta ei tahdota ymmärtää, että jokaisen tulevaisuus on erittäin kytköksissä hänen omaan ympäristöönsä ja kiinni hänen taustoistaan. Tämä väitehän näkyy parhaiten Afrikan nälkämaissa. Meillä on näennäisesti vapaus vaikuttaa ympäröivään maailmaamme, kun ajoittain joskus käymme äänestämässä, mutta emme vieläkään ymmärrä sitä, että yrityksillä ja rahoittajilla on äärimmäisen syvä vaikutus politiikassa. Todellisuudessa ei voi tapahtua eduskunnassa päätöksiä ja tekoja, jos ne menevät pahasti ristiin näiden yrityksien, rahoittajien etujen ja yleisesti ottaen vallitsevan talousjärjestelmän kanssa. Poliittisen eliitin ainoa tarkoitus on vain ylläpitää nykyistä vallitsevaa yhteiskuntaa, mikä ei välttämättä ole hyväksi ajatellen ihmisten hyvinvointia.

Tämä meidän nykyinen yhteiskuntajärjestelmä estää meitä muuttamasta sitä, sillä tämä yhdenmukaisesti luo lojaalisuutta ja myötämielisyyttä vakiintuneisiin instituutioihin, joiden tarkoitus on vain ylläpitää tätä vallitsevaa yhteiskuntaa. Eli olemme itsekin tämän puolustajia tiedostamatta. Meidät  on myös niin ehdollistettu, että emme kykene tai halua edes ajatella uudenlaisia mahdollisuuksia tai katsomaan pidemmälle tulevaisuuteen, kuten aikoinaan ei kyetty ajattelemaan edes nykyisenlaista maailmaa kaikkine teknologisine saavutuksineen. Jos ihmisten saama kaikki tieto on vain valtamediasta ja nykyisestä koulujärjestelmästä saatua, on hänen saama informaatio hyvin yksipuolista ja vaikeuttaa oppia ajattelemaan laatikon ulkopuolelle. Kun ihminen valheellisesti kokee olevansa vapaa, on hän todellisuudessa vankina hänen omassa mielessään. Jos nyt aloittaisit matkasi ymmärtääksesi ympäröivää maailmaa, voisin väittää, että tulet vielä huomaamaan näkymättömät kalterisi ja sitä kautta saavasi todellisen vapauden. Vapaa et ainakaan ole, jos joudut tehdä töitä, varastaa tai taistella saadaksesi täytettyä elämän perusedellytykset.

Vallitsevan yhteiskunnan vastustajat

Ne ihmiset, jotka erottuvat valtavirrasta ja kyseenalaistavat vallitsevaa yhteiskuntaa, heitä liiankin usein oudoksutaan, syrjitään, pilkataan, väheksytään ja jätetään kokonaan huomioimatta.

Aikoinaankin valtavirrasta erottuvat monet yhteiskunnan uudistajat ja niin kutsutut kansankiihottajat ja muutenkaan vallitsevien arvojen kyseenalaistajat eivät yleisesti ottaen edes olleet sopeutumattomia tai muutenkaan vihaisia yksilöjä. Ne olivat yleisesti ottaen ihmisiä, joilla oli havaintokykyä ja joita huoletti muiden ihmisten tarpeet ja halusivat jokaiselle vain parempaa elämää. Näiden mukana ovat orjuuden vastustajat, naisten oikeuksien ja lapsityövoimalakien puolestapuhujat, sortoa vastaan rauhanomaista vastarintaa harjoittavat ihmiset ja muutoinkin vapaustaistelijat/niin kutsutut terroristit. Nykyäänkin vakiintunutta yhteiskuntaa vastaan taistelevat, on se sitten yksittäinen ihminen tai suurempi yhteisö, leimataan heti terroristeiksi.

Tänäkin päivänä me hyväksymme monet näiden uudistajien saavutukset itsestäänselvyyksinä, kun aikoinaan näiden ideoitten syntyhetkillä he kohtasivat kaiken väheksymisen lisäksi väkivaltaista vastarintaa, vankeutta ja myös kuolemaa silloisen vakiintuneen yhteiskunnan toimesta sekä heidän, joiden etua nämä ihmiset uhkasivat. Nämä uudistajat auttoivat ja raivasivat tietä yhteiskunnalliseen valaistumiseen, mutta harva nykyajan ihminen edes tietää kenenkään näiden nimiä, vaan pitää juurikin kaikkia olemassa olevia arvoja itsestäänselvyytenä. Jotenkin uskomme täällä Suomessa olevamme hyvinkin sivistynyt yhteiskunta, mutta todellisuudessa olemme tästä hyvin kaukana.